Valtaisat kiitokset pelinjohdolle vaivannäöstä ja kaikille nakkihenkilöille suorituksistaan (ruoka oli minunkin mielestäni mainiota!). Kiitos myös kaikille niille mussukoille, jotka auttoivat pelipaikan proppaamisessa ja siivoamisessa lauantaina ja kuuntelivat allekirjoittaneen kilinöitä. Anteeksi kaikille että olin niin pahalla päällä jatkuvasti. Stressi otti liikaa valtaa. Toivottavasti en aiheuttanut kenellekään elinikäisiä traumoja tai saanut ikuisia vihamiehiä itselleni.
Siivousvastaavana haluan ilmaista tyytymättömyyteni. Paikalla oli 74 ihmistä, joista murto-osa jäi tai edes suostui siivoamaan. Kyytejä odotellessa on useimmiten reilusti aikaa auttaa eikä se ole keltään pois. En myöskään usko että on niin vaikeaa korjata omat moskat ja roskat sinne minne ne kuuluu. Vihje: ei pöydille, sänkyjen alle eikä muutenkaan lattialle.
Kiitos tytöt että siivositte sen jääkaapin, kiitos pojat että kannoitte pöydät ylhäältä alas, kiitos lauantai-illan ahkerat siivoojat jotka järkkäsivät salin samaan kuntoon kuin se oli ennen peliä.
Itse pelistä sitten; jälkikäteen ajatellen peli loppui varsin mainioon kohtaan. Kun kosijoita oli enää kaksi jäljellä, mielessä juolahti ajatus ettei tuleva aviomies selviä pelin tässä osassa. Ja kuinkas sitten kävikään! Lonkerohirviöiksi muuttuminen oli kyllä hämmentävää ja sitä oli hieman vaikea uskoakaan että se tosissaan tapahtui. No, kaikkea sattuu.
Itselläni peli kului aika pitkälti tavernassa asiakaspalveluhommissa. Helkkari, miksei kukaan halunnut sinne töihin? Olisi tylsistyneet saaneet pelilleen sisältöä ja ylityöllistetyt tarjoilijat hengähdystauon.
Anteeksi, rakas kuunsäteeni, oma Darjani, aamujeni aurinko ja päivieni hehku, jos en täyttänyt tehtävääni tyttöystävänäsi. Huomasin pelissä ettei lemmekkäät rakkaussuhteet olekaan minun juttuni
Kolmososassa nähdään.
-Saapasjalkakissa-