”Lakkaa vahtaamasta sitä metsänreunaa, sä hermostutat mua.”
”Mutta jos siellä on jotain. Pielessä. Tai sellasta luonnotonta. Kyllähän sä tiedät.”
”Jos siellä joku piruparka piilottelee tai hukka vaanii, niin kyllä se kaaso ne pieksää ja pappi paloittelee kuivumaan.”
13 - 14. Heinäkuuta Sanginjoen leirikeskuksessa pelattava Metsänreuna 2. on yli kolmellekymmenelle kokeneelle tai ainakin asenteelliselle liveroolipelaajalle suunnattu tapahtuma, joka sijoittuu synkkäsävyiseen fantastiseen menneisyyteen. Tiedossa on fiilistelyä ja tiivistä ensemblepelaamista. Tapahtuma jatkaa kevättalvella pelatun ensimmäisen episodin maailmassa suurin piirtein sellaisena, kuin miksi pelaajat ovat sen jättäneet lähteissään. Pelaajavalinnoissa etusijalla ovat vanhat tutut pelaajat hahmoineen, mutta muitakin tapauksia mahtuu mukaan.
Pelinjohtajana Elina Väänänen.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset pelinjohtajalle osoitteeseen:
valonraja(ät)gmail(piste)com
Ilmaistava ilmoittautumisen yhteydessä:
Nimi, ikä, sähköpostiosoite ja puhelinnumero:
Rajoitteet ja estoisuudet ravinnon ja muun vastaavan suhteen:
Pelikokemus tai sen puute:
Muu huomionarvoisa tai aloitteellinen:
Jos olit edellisessä pelissä, aiotko jatkaa samalla hahmolla:
Hahmotoiveita sekä epätoiveita saa ja kannattaakin tällä kertaa esittää, sillä Metsänreunasta suunnitellaan pidempää prosessia, ja hahmotelman olisi hyvä istua kuin säämiskähanska. (Nyt myös kannattaa välittömästi ilmoittaa, jos on jotakin mikä debreaffista on päässyt unohtumaan, sillä karavaani on juuri lähdössä uudelleen liikkeelle.)
ILMOITTAUTUMISET 20. TOUKOKUUTA- MENNESSÄ.
ARMOA EI ANNETA, KOSKA SE ON LOPPUNUT KEITTIÖSTÄ.
_______________________________
Lähestyvä ilon ja riemun päivä on nyt jo etukäteen kirjattuna pienen ja rauhallisen böhmenwaldilaisen kylän, Waldrandin kalenteriin, jota toki monetkaan sen asujaimista eivät osaa lukea. Siellä se silti kuulemma seisoo, heinäkuisen lauantain kohdalla: Metsänreunan kievarin tulevan nuoren emännän Genoveva Dietmarintytär Monheimerin sekä hänen heilansa, vaatimattoman puunhakkaajan, Kiltti-Berthold Dorrholzin hääpäivä.
On suotavaa, että jätämme siis kaikki erimielisyytemme taaksemme, hautaamme sotakirveen ja raahaamme perseemme kylälle viettämään yhdessä tätä juhlista kauneinta. Väkeä on saapuvilla kreivinkaupungista asti ja kuulemma kauempaakin, joten nyt meillä on oiva mahdollisuus näyttää vankkurintuomille, että metsänreunalaiset osaavat järjestää kunnon juhlat. Ja miksipä emme osaisi, onhan sulhasen naittomiehenä Schadrack Waida, nuori mustalaisruhtinas, emmekä näe toistaiseksi mitään syytä, miksei Schönenbergin kreivikin tulisi paikalle. Siis etsikää soittimenne ja simasarvenne ja yrittäkää edes näyttää kunniallisilta ja rakastaa toisianne kristillisessä veljeydessä ja sisaruudessa, kuten herra isä Kunstlermann on teitä kirkossa opettanut.
Kaikkihan on hyvin. Eikös vain.
